03-04-2013  Stadin ammattiopiston avajaiset, Ravintola Koskenranta, Helsinki
(muokattu nettiversioksi)

Arvoisat Helsingin kaupungin ja Stadin ammattiopiston edustajat, kutsuvieraat ja avajaisiin osallistujat,
 
Minulla on erityinen ilo olla täällä kanssanne Stadin ammattiopiston avajaisissa. Osaaminen ja ammattitaito ovat perinteisesti olleet tekijöitä, joiden varaan Suomen taloudellisen kilpailukyvyn ja sitä kautta myös yhteiskunnan hyvinvoinnin on katsottu rakentuvan. Osaaminen ja ammattitaito ovat myös tekijöitä jotka ovat olleet aina lähellä minun sydäntäni. Siksi on hienoa olla täällä juhlistamassa ja todistamassa sitä, että ammatilliseen koulutukseen satsataan ja se nähdään investointina tulevaisuuteen – niin yksilön, työelämän kuin koko yhteiskunnan kannalta.
 
Oppiminen, osaaminen ja sivistys ovat tekijöitä, joilla me suomalaiset olemme menestyneet läpi historian. Niiden merkitys vain korostuu nyt kun elämme keskellä epävarmuutta. Kuten hyvin tiedämme, kuluvan hallituskauden aikana Suomi on poikkeuksellisen suurten haasteiden edessä monessa mielessä. Hyvä esimerkki tästä on euroalueella ja koko maailmantaloudessa jo pitkään meneillään ollut myllerrys, jolle ei näytä tulevan loppua. Talouden epävarmuus tuntuu enemmän tai vähemmän jokaisen kansalaisen arjessa ja tulevaisuuden näkymät ovat monin tavoin huolestuttavia.
 
Tulevaisuudessa osaaminen ja sivistys ovat hyvinvointimme kannalta entistäkin tärkeämpiä asioita – eivät vain sanoja ilman katetta. Kate tulee siitä, miten koulutusjärjestelmä kokonaisuudessaan kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tästä syystä koulutusjärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena siten, että se vastaa globalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin sekä ammatti- ja väestörakenteen muutoksiin. Meillä on Suomessa koulutusjärjestelmä, josta voimme perustellusti olla ylpeitä. Hallitusohjelman kunnianhimoiselle tavoitteelle nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi, on siksi vankat puitteet. Siitäkin huolimatta, että julkisen talouden tilanne on vaikea ja erilaisia säästöjä on ollut pakko kohdentaa myös koulutukseen. Tämän tavoitteen tärkeys ei tiukassa taloudellisessa suinkaan vähene, vaan kasvaa.

Ammatillisen koulutuksen tärkeyttä korostaa osaltaan hallituksen yksi kärkihanke – nuorisotakuu. Sen osana toteutetaan koulutustakuu, eli jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.
 
Olemme opetus- ja kulttuuriministeriössä tarttuneet toden teolla toimeen nuorisotakuun toteuttamiseksi, jotta se on voitu käynnistää mahdollisimman täysimääräisesti jo tämän vuoden alusta. Olemme käynnistäneet ja jo toteuttaneetkin monia merkittäviä uudistuksia ja toimia ammatilliseen koulutukseen liittyen. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja lisättiin jo viime syksynä ja myös tämän vuoden alusta. Parhaillaan ollaan valmistelemassa päätöksiä ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan vähentämisestä ja uudelleensuuntaamisesta. Yhtenä keskeisenä kriteerinä tässä valmistelussa on nuorisotakuun toteuttaminen. Helsingin ja koko Uudenmaan osalta tämä tulee tarkoittamaan, että opiskelupaikkoja lisätään tänne merkittävästi. Sitä kautta koulutuksen tarjonta suhteessa nuorisoikäluokkaan tulee parantumaan merkittävästi tulevina vuosina.
 
Osana nuorisotakuuta toteutetaan myös määräaikainen, vuosina 2013–2016 toteutettava, nuorten aikuisten osaamisohjelma, jolla on jo lisätty koulutusmahdollisuuksia aikaisemmin perusopetuksen päättäneille ja ilman toisen asteen koulutusta jääneille 20–29-vuotiaille nuorille aikuisille. Ohjelman puitteissa tarjotaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoon ja niiden osiin valmistavaa koulutusta, ammatillista peruskoulutusta sekä opintojen hakeutumista ja opintojen suorittamista edesauttavaa ohjausta ja neuvontaa. Nuorten aikuisten osaamisohjelman resurssit ovat yhteensä 183 miljoonaa euroa.
 
Riittävä koulutustarjonta ei vielä yksistään turvaa nuorisotakuun yhteydessä toteutettavan koulutustakuun toteuttamista. Sen ohella on vähintään yhtä tärkeää huolehtia siitä, että koulutustarjonta suuntautuu oikealla tavalla suhteessa nuorisotakuun tavoitteisiin. Tästä syystä olemme uudistaneet ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteet ja opiskelijavalintaa, jotta perusopetuksen päättäneet sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa tai koulutuspaikkaa olevat tulevat valituksi ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Yhdessä opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistamisen kanssa otetaan käyttöön myös uudistetut toisen asteen koulutuksen hakupalvelut, joita rakennetaan parhaillaan Oppijan verkkopalvelu-hankkeessa. Nämä uudistukset otetaan käyttöön jo syksyn 2013 yhteishaussa. Vuonna 2014 on tarkoitus ottaa käyttöön mm. hakupalvelut valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin sekä aikuiskoulutuksen hakupalvelut. Täydessä laajuudessaan oppijan palvelut tulevat olemaan käytössä vuoden 2015 aikana.

Se, että kaikille nuorille voidaan taata koulutuspaikka perusopetuksen jälkeen, ei vielä riitä toteuttamaan nuorisotakuun tavoitteita. Vähintään yhtä tärkeätä - ellei tärkeämpääkin – on se, että opiskelijat saavat suoritettua koulutuksensa menestyksellisesti ja saavat sellaista ammattitaitoa ja osaamista, jolla muuttuvassa työelämässä pärjätään. Vahva ja ajantasainen ammattitaito yhdessä hyvien työelämätaitojen ja elinikäisen oppimisen valmiuksien kanssa on parasta lääkettä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
 
Ammatillisella koulutuksella onkin monessa mielessä vaativa tehtäväkenttä edessään. Ensinnäkin koulutuksen tulee vastata työelämän muuttuviin ammattitaitovaatimuksiin ja antaa vahva perusta työelämässä ja yhteiskunnassa toimimiselle. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, mikä heijastuu myös ammattitaito- ja osaamisvaatimuksiin. Toimialarakenteessa tapahtuu jatkuvia muutoksia, jonka myötä työn sisällöt muuttuvat ja osaamisvaatimukset myös muuttuvat ja eriytyvät. Tarvitaan toisaalta vahvaa ja syvällistä ammattialakohtaista ammattitaitoa toisaalta yleisiä valmiuksia selvitä verkostomaisessa, yhteistyötaitoja vaativassa työelämässä. Osaamisvaatimukset myös kasvavat monella toimialalla. Tähän vaikuttavat niin teknologinen kehitys, kasvavat laatuodotukset ja kansainvälisen kilpailun lisääntyminen. Lisäksi eri toimialojen rajapintoihin syntyy uusia osaamisalueita, joihin myös koulutuksen keinoin tulisi vastata. On ensiarvoisen tärkeää, että ammatillinen koulutus kykenee tunnistamaan ja vastaamaan näihin muuttuviin osaamistarpeisiin. Tämä ei ole mahdollista ilman tiivistä ja laajaa yhteistyötä työelämän kanssa.
 
Toiseksi, samalla kun osaamisvaatimukset muuttuvat, myös opiskelijakunta monimuotoistuu. Ammattiin opiskelevat ovat taustaltaan monikulttuurisempia, erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla. Opiskelijoiden oppimisvalmiuksissa ja opintomenestyksessä on myös aikaisempaa suurempia eroja. Opiskelijoiden joukossa on lisääntyvä määrä tulevia ammatin huippuosaajia, työelämässä jo olevia sekä lukion tai jonkin muun aiemman koulutuksen suorittaneita. Ammattikoulutuksessa on aikaisempaa enemmän myös vaikeasti vammaisia ja muita erityisen tuen tarpeessa olevia, maahanmuuttajia, työttömiä sekä muita syrjäytymisvaarassa olevia. Koulutuksen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta henkilöiden yksilölliset valmiudet, suuntautuminen ja motivaatio ovat esimerkiksi henkilön ikää merkittävämpiä tekijöitä.
 
Opiskelijoiden laajan kirjon myötä tarve aikaisempaa yksilöllisempien koulutusratkaisujen ja koulutuspolkujen tarjoamiselle kasvaa. Työmarkkinoille siirtyvillä tulee olla aikaisempaa vahvempi ammatillinen perusosaaminen ja sitä tulee voida kehittää, uudistaa ja syventää läpi työuran. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän kesken sekä koulutuksen työelämävastaavuuden ja laadun jatkuvaa parantamista.
 
Koulutukseen pääsyn turvaamisen ohella nuorisotakuun toteutuminen edellyttääkin, että toteutamme kokonaisvaltaisesti toimia, joilla tuetaan koulutuksen aloittaneiden tavoitteellista opiskelua ja tutkinnon suorittamista sekä sijoittumista työelämään tai jatko-opintoihin. Koulutuksen keskeyttämisen vähentämisen ja läpäisyn parantamisen toimia tulee entisestään tehostaa ja opiskelijoiden tarpeista lähtevien joustavien opintopolkujen käyttöä lisätä. Lisäksi tulee kehittää voimakkaasti työpaikalla tapahtuvaa opiskelua, niin työssäoppimisen eri muotojen kuin oppisopimuskoulutuksen puitteissa.
 
Helsingin kaupungin ylläpitämien neljän oppilaitoksen yhdistäminen yhdeksi Stadin ammattiopistoksi osoittaa ylläpitäjän ammatilliseen koulutukseen kohdistamaa kehittämistahtoa ja -intoa sekä uskoa ammatillisen koulutuksen keskeiseen merkitykseen nuorten ja aikuisten kouluttajana. Helsingin kaupunki on maan suurin ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä ja merkittävä ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjä myös valtakunnallisesti. Stadin ammattiopiston muodostavilla oppilaitoksilla on ollut ja tulee nyt uutena organisaationa edelleen olemaan yhä tärkeämpi tehtävä ammattiosaajien kouluttajana.
 
Stadissa startattiin, kun Stadin ammattiopisto ja Stadin aikuisopisto aloittivat toimintansa jo kuluvan vuoden alusta lukien. Olen vakuuttunut siitä, että uudella tavalla organisoituminen auttaa vastaamaan entistäkin paremmin, kokonaisvaltaisemmin ja ketterämmin oppijoiden ja työelämän tarpeisiin. Haasteet eivät tule vähenemään. Niihin vastaaminen edellyttää yhtäältä ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja uskoa omiin kykyihin, toisaalta nöyryyttä, kärsivällisyyttä ja periksiantamattomuutta. Niitä Helsingin kaupungilta ei ole koskaan puuttunut. Taloudellisten ja muidenkin nopeasti muuttuvien haasteiden edessä on edelleen tärkeä muistaa edellisen presidenttimme Tarja Halosen jo kohta 10 vuotta sitten puheenvuorossaan käyttämät kolme sanaa "education, education, education" eli koulutus, koulutus, koulutus. Koulutus on sanana ja sisältönä aina ajankohtainen ja tärkeä. Laadukas ja työelämälähtöinen ammatillinen koulutus, valmiudet, jotka mahdollistavat elinikäisen oppimisen sekä tiedot ja taidot, jotka ovat joustavasti siirrettävissä työ- ja elinkeinoelämän vaatimusten muuttuessa ovat niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat Suomen selviämisen, kehityksen ja talouskasvun. Koulutus on menestyksen ja kaikinpuolisen kehityksen ja hyvinvoinnin keskeinen tekijä myös yksilön kannalta.
 
Onnittelen Stadin ammattiopistoa ja toivotan sille menestystä tulevaisuuden työntekijöiden kasvattajana ja työelämän nopeisiin muutoksiin reagointikykyisenä ammattiopistona. Haluan opetus- ja kulttuuriministeriön ja omasta puolestani toivottaa työllenne ammatillisen koulutuksen ja Suomen tulevaisuuden hyväksi onnea ja menestystä.