Terveisiä säätytalosta - neuvotteluista vallitsee radiohiljaisuus
Blogi
Kirjoittanut Jukka Gustafsson   
27.05.2011 07:38

Tulin illalla hallitusohjelmaneuvotteluista katsomaan eduskuntapostejani.
On kahdeksas neuvottelupäivä. Olen ollut tiiviisti mukana kahdessa neuvotteluryhmässä. Olen puheenjohtajana erikseen nimetyssä harmaan talouden torjunnan työryhmässä ja toisena neuvottelijana Ilkka Kantolan(pj) kanssa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatyöryhmässä.  SDP:n virallisena neuvottelijana minulla on myös kokonaisvastuu koko hallitusohjelman tulevasta sisällöstä.

Joka päivä demareiden neuvotteluryhmä on kokoontunut yhteiskokouksiin. Kuinka monta kertaa päivässä on salaisuus, mutta tarpeen mukaan kuitenkin. 
Tärkeissä neuvotteluissa on tietyt sovitut pelisäännöt. Nyt kun on poikkeuksellisen monta puoluetta neuvottelemassa, on sovittu siitä, että ainoastaan puolueiden puheenjohtajat tiedottavat neuvottelujen etenemisestä ja mistä nyt sitten haluavatkin tiedottaa.



Lehdistö ei ole pitänyt tästä valitusta linjasta, jota kutsutaan ”radiohiljaisuudeksi”. Valittu linja on herättänyt melkoisesti närää, mutta se lienee oikea toimintatapa. Ilman tiukkaa tiedotuslinjaa joka päivä velloisi useita asioita ja tulkintoja siitä, missä oikeasti mennään. Ilma olisi sakeana erilaisista tulkinnoista ja näkemyksistä.
Eilen kun toimittajat kävivät kimppuuni, jouduin toteamaan heille, että ”vastaan vain kysymykseen mitä mieltä olet kun Jari Litmanen ei pelaa seuraavassa Ruotsi-Suomi maaottelussa”.  No, joku toimittaja sitten kysyi tämän saman kysymyksen ja siihen ”uskalsin” vastata.Poliittinen asetelma ja tilanne on poikkeuksellisen vaativa.

Tulevassa hallitusohjelmassa pitää näkyä MUUTOS. Suomen kansa ei tosiaankaan äänestänyt sen puolesta, että entinen porvarimeno - "rikkaat rikastuu, ja köyhät köyhtyy" - saisi jatkua. Oikeisto ja vihreät hävisivät yhteensä 30 paikkaa, demaritkin kolme paikkaa.

Persut valitsivat opposition.  Totean vaan, että hekin olisivat kyllä voineet äänestää Portugalin tukipakettia vastaan, niin kuin vasemmistoliitto teki. Ns. pysyvä EU-tukimekanismi, joka astuu voimaan v.2013, pitää jo sisällään ”täyden vastuun” velkamailta, mutta persuilla ei ollut minkäänlaisia edellytyksiä arvioida viileästi, mikä olisi oikeasti Suomen kansan etu. Uusilla edustajilla oli –ymmärettävästikin- täysi uho päällä; Olemme yhden asian liike, EU:ta köniin, tunteella ja vimmalla! 
Suomen pienituloisista viis.

Soini pettyi kun sai jättivoiton. Hän odotti n. 20-25 edustajapaikkaa, joiden turvin olisi vielä voinut ajatella lähtevänsä hallitukseen. Kyllä Soini tiesi, ettei pidä millään ruodussa 39 edustajaa. Se olisi ollut hallituksessa joka viikkoista piinaa, hikeä ja vastuun karttamista. Ryhmän hajoaminen olisi ollut vain ajan kysymys. Ja Soini ei olisi kerinnyt raveihin, eikä herjan heittoon salissa. 
Pyknikko mikä pyknikko!

Hallitusneuvottelu on tärkeä ja vaativa. 
Valtion tulot ja menot pitää saada tasapainoon, mutta myös politiikan suunnan on käännyttävä. 
Demareiden tavoitteiden pitää näkyä hallitusohjelmassa.  Kristallinkirkkaasti!
Työllisyys, oikeudenmukaisuus, työelämän uudistaminen, harmaa talous kuriin, eläkeläisten ostovoima, vanhustenpalvelulaki, omaishoitajien asema, onhan näitä asioita.  Paljon muitakin!

Suomi pitää saada kansallisen eheyden tielle. Paluu tasa-arvopolitiikkaan. Miten se tulee onnistumaan kokoomuksen kanssa, se ratkaistaan paljolti meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa. 
Edessä on myös varmasti joitakin etujen karsimisia.  Ainoana puolueena ilmoitimme vaaliohjelmassamme että neljännes valtion menoista jäädytetään kahdeksi vuodeksi.

Olemme vastuunkantajia, jo syntyessämme.  Sosialidemokraatit vaan ovat sellaisia.
Melkein joka viides vaaleissa äänestänyt oli kanssamme - myös minun kanssani - samaa mieltä.
Tämän vastuun tahdon kantaa.

-Tierän keiren asialla olen. Hallitusohjelmaneuvotteluissakin.