Valtioneuvoston tiedonanto 22.6.2010 nimetyn Mari Kiviniemen hallituksen ohjelmasta
Ryhmäpuheenvuoro ryhmän 2. varapuheenjohtaja Jukka Gustafsson
muutokset puhuttaessa mahdollisia

Arvoisa puhemies

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta muistuttaa enemmän keskikokoisen eduskuntaryhmän kesäkokouksen julkilausumaa kuin vakavasti tehtyä hallitusohjelman tarkistusta.

Paperissa on suloisesti sekaisin lyhyen ja pidemmän aikavälin ohjelmatavoitteet.  Ohjelma ei anna toivoa mistään loppukiristä, pikemminkin se vahvistaa uskoa, että edessämme on 298 päivää päättämättömyyttä. Hallitus siirtää tärkeitä päätöksiä tulevalle hallitukselle. Kiviniemen olisi pitänyt rohkeasti tarkistaa hallituksen linjaa ja korjata hallituksen virheitä.

Tyytyväisiä olemme kuitenkin muutamasta uudesta aloitteesta. Sosialidemokraatit ovat sekä kansainvälisessä että kansallisessa keskusteluissa olleet aktiivisia tuomaan BKT- käsitteen rinnalle ja tilalle monipuolisemmin kansalaisten hyvinvointia ja ympäristön tilaa kuvaavia mittareita.

Johtuikohan viime viikon kyselytunnin vahvasta keskustelusta, että hallitus lupaa aktivoitua harmaan talouden suitsimisessa mm. lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostamisessa ja tilaajavastuulain parantamisessa. Hyvä näin.

Hallitus on epäonnistunut vakavalla tavalla työllisyyspolitiikassa!

Lupaus 72 prosentin työllisyysasteesta vaalikauden lopulla on karannut käsistä. Monet asiantuntijat ovat arvostelleet hallituksen politiikan painottuneen aivan liikaa veroelvytykseen, mikä on osoittautunut tehottomaksi. Työllisyyden parantamiseen tähtäävät toimet ovat olleet alimitoitettuja ja tulleet vähintään vuoden myöhässä. Niinpä joka viides nuori on ilman työtä ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimien osalta Suomi on Euroopassa jumbosijoilla.

Vanhasen hallitusohjelmaa mainostettiin ”välittäväksi” - Kiviniemen ohjelma puhuu ” eheydestä” - Kauniita sanoja. Entä teot?

Hallitus on epäonnistunut vakavalla tavalla köyhyyden vähentämisessä!

Yksittäiset isyys- ja vanhempainrahojen korotukset eivät muuta sitä tosiasiaa, että lähtötilanteessa Suomen historian rikkain hallitus jätti tekemättä työmarkkinatuen ja perusturvan tasokorotukset. Lapsiperheiden ja yksinhuoltajien köyhyys on lisääntynyt aivan kuten Kokoomuksen ja RKP:n taustavaikuttaja Björn Wahlroos onkin toivonut.

SATA-komitean jäsenen Heikki Hiilamon mukaan ”perusturvan parannusehdotukset pohjimmiltaan kaatuivat siihen, että sosiaalimenot on haluttu painaa mahdollisimman pieniksi, jotta verojen alentamista ja nimenomaan ylimpien tuloluokkien veroprosentin alentamista voitaisiin jatkaa”

Porvarihallituksen toteutumaton lupaus sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen laadusta ja saatavuudesta jakaa maata kahtia. Lapsiin ja vanhuksiin kohdistuneiden leikkausten välttämiseksi olisi tarvittu lisätukea valtiolta

Hallitus on myös veropolitiikassaan surutta rapauttanut veropohjaa ja tehnyt sen hyvin luokkatietoisesti. Se on antanut paljon suurtuloisille ja vähän pienituloisille.

Hallitus on vakavalla tavalla heikentänyt kuntapalveluja ja jakanut Suomea ja suomalaisia kahteen leiriin.

Arvoisa Puhemies

Sosialidemokraattien 12 vuotta kestäneellä hallituskaudella työllisyys parani nopeasti. Maamme nousi niin koulutuksessa, talouskasvussa kuin jopa onnellisuustutkimuksissa Euroopan ja maailman kärkeen. Tämä perustui sosialidemokraattien tavoitteelliseen yhteiskunta- ja työllisyyspolitiikkaan ja laajaan työmarkkinayhteistyöhön

Nyt monet näistä saavutuksista on menetetty.

Mutta ei lopullisesti. Suomi tarvitsee uutta kasvupolitiikkaa, kestävän pohjan julkiselle taloudelle ja aidon yhteisvastuun. Professori Kari Uusikylä kiteyttää EVAlle tekemässään Hyvä työ- paha työ –raportissa hyvän työn edellytykset kolmeen pääkohtaan: Työ on tehtävä mahdollisimman hyvin, siihen tulee sitoutua ja kaiken aikaa on muistettava eettiset seikat.

Sosialidemokraatit sitoutuvat Hyvän työn edellytysten rakentamiseen.

Tavoitteen on oltava 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2020 mennessä. Se edellyttää työhön osallistumisasteen lisäämistä kaikissa ikäryhmissä. Hallitus on kompuroinut ja sukset ovat lipsuneet milloin minnekin työuran pidentämiseen tähtäävissä pyrkimyksissään. Nopeimmat mahdollisuudet edetä on työuran alkupäässä ja koko työuran inhimillistämisessä ja työpaikkojen räätälöidyillä seniorityöntekijäohjelmilla.

Työllisyystavoitteiden saavuttaminen vaatii uutta kasvupolitiikkaa. Erityinen paino tulee asettaa sellaiseen tuotantoon ja teollisuuden jalostusarvon nostamiseen, joka luo työpaikkoja ja tähtää ympäristön kannalta myönteiseen kasvuun. Suomi tarvitsee uutta työtä ja vahvaa vientiteollisuutta. Laadukas ja pitkäjänteisesti rahoitettu perustutkimus muodostaa pohjan onnistuneelle innovaatiopolitiikalle. Tutkimus ja tuotekehitysrahojen riittävyys ja vaikuttavuus on turvattava.

Vahvempi ostovoima ja sen tasaisempi jakautuminen on paitsi oikeudenmukaista, myös tehokasta talouspolitiikkaa sen kasvattaessa kotimarkkinoita ja parantaessa työllisyyttä. Ihmisten välisiä eroja toimeentulossa tulee tasoittaa.

Hetemäen verotyöryhmän linjaus suosia suurituloisia ei saa sosiaalidemokraateilta tukea.  Jos ansiotuloverotusta ylipäätään on varaa keventää ensi vaalikaudelle, se tulee tehdä pieni- ja keskituloisille ei korkeimpia marginaaliveroja alentamalla.

Kiviniemen ohjelmateksti on löysää rahamarkkinalainsäädännön osalta. Rahoituslaitosten on osallistuttava pankkikriisin laskun maksamiseen entistä enemmän veronmaksajien sijaan. Euroalueella pitää ottaa nopeasti käyttöön pankkivero ja maailmanlaajuisesti kattava rahoitusmarkkinavero, kuten sosialidemokraatit ovat useaan otteeseen esittäneet.

Arvoisa Puhemies

Julkisen talouden tasapainottaminen ja julkisten palvelujen turvaaminen vaatii myös rakenteellisia muutoksia. Haluamme kansalaisille hyvät palvelut vahvoista peruskunnista. Kuntauudistus junnaa paikallaan  ja mielestämme ei ole uskottavaa esittää nykyiseen kuntarakenteeseen kehysmenettelyä

On ryhdyttävä kuntalain kokonaisuudistukseen, jotta varmistetaan palvelujen saatavuus ja turvataan hyvinvointiyhteiskunta. Tämä tulee toteuttaa parlamentaarisessa yhteistyössä, jossa otetaan huomioon kaikkien eduskuntaryhmien näkemykset. Kuntalain kokonaisuudistuksen tulee luoda pohja kestävälle ja tulevaisuuteen kantavalle palvelutuotannolle, jossa kuntien peruspalvelujen rahoitus on turvattu.

Sosialidemokraatit julkistivat viime viikolla pääkaupunkiseudun metropoliohjelman. Sen mukaan ainakin asumiseen, liikenteen ja maankäyttöön liittyvät päätökset tehdään seudullisella tasolla yhteisesti ja sitovasti. Se olisi todellinen rakenneuudistus, joka palvelee kansalaisia ja ympäristöä, ja säästää satoja miljoonia euroja.

Sosialidemokraatit ovat jo aiemmin esittäneet kahden vaalikauden mittaista julkisen talouden tasapainotusohjelmaa. Tarvittava tiukka menokuri ei saa kuitenkaan olla este nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tehokkaammalle työllistämiselle. Nuorisotyöttömyydessä on otettava nollatoleranssi käyttöön.

Hallitus ei ole ollut ohjelmansa päivittämisessä vakavissaan.

Kiviniemen hallitus on päättänyt noudattaa kaikilta oleellisilta osilta Vanhasen II hallituksen ohjelmaa, joka laadittiin aivan toisenlaisissa taloudellisissa oloissa kuin mitä nyt Suomessa ja maailmalla vallitsee. Kiviniemen hallitusohjelma välttää ottamasta kantaa keskeisiin talous- ja yhteiskuntapolitiikan kysymyksiin ja se on tarkoitettu kannattelemaan hallitus ensi vuoden eduskuntavaaleihin saakka. Linjaukset polttaviin ongelmiin puuttuvat ja kaikki ratkaisut viivästyvät vaalien jälkeiseen aikaan. Näistä syistä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.