TIEDOTE 22.10.2008

Hallitus antaa vain pinnallista tekohengitystä Suomen tulevaisuudelle, kun oikeasti pitäisi ryhtyä suurimittaisiin tehopelastustoimiin. Pankkien pelastamiseksi hallitus on valmis käyttämään 50 miljardia euroa, mutta sosialidemokraattien esittämä noin miljardin euron lisäys ihmisten parempaan arkeen oli hallituksen mielestä mahdoton. Sosialidemokraatit edellyttivät jo elokuussa Salon kesäkokouksessa hallituksen talouslinjan tarkistusta. Jos hallitus olisi tällöin reagoinut, olisi moni mm. rakennus- ja väylähanke huomattavasti lähempänä toteutusta ja työllisyysvaikutukset sen mukaiset.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa vajaa vuosi sitten esitettiin rakennemuutospaikkakuntien ahdinkoon lievitystä 26 miljoonaa euroa sekä valtuuden nostoa 18,2 miljoonalla eurolla. Melkein vuosi myöhemmin, kolmannessa lisätalousarviossa hallitus on meidän linjoilla. Myös muilla paikkakunnilla on investointitarpeita ja niihinkin pitäisi löytyä rahaa.

Nyt olisi järkevää tukea kaikkea rakentamista. Kaikissa Suomen kunnissa löytyy jokin koulu, kirjasto tai terveysasema, joka kaipaa peruskorjausta. Kunnissa kannattaa aloittaa nämä korjausrakentamiset, koska silloin saadaan todelliset tarpeet hoidettua ja rakentamiseen vauhtia.

Sosialidemokraattien mielestä uhkaavasta talouslamasta voidaan nousta uusilla investoinneilla kasvualoille. Tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa ovat juuri ympäristö- ja ilmastoteknologian alat. Yritysten energiatuen valtuuden korottaminen uusiutuvien energiamuotojen tukemiseksi on Suomen kansainväliset sitoumukset huomioon ottaen välttämätöntä.

SDP on toistuvasti kritisoinut määrärahojen leikkauksia työllistämistä tukevista toimenpiteistä. Yli 60 miljoonan euron  leikkaukset sopivat kovin heikosti työllisyyden kohtaanto-ongelmien ratkaisuun. Paitsi työvoimahallinnon palveluiden karsiminen, myös järjestöjen, yhdistysten ja julkisen sektorin työllistämistukimäärärahojen karsiminen ovat lyhytnäköistä politiikkaa. Esimerkiksi järjestöt ja yhdistykset sekä työllistäminen kuntiin ja valtiolle ovat yksi tärkeä tekijä ihmisten auttamisessa elämässä uuteen alkuun ja työllistymisessä avoimille työmarkkinoille.

Hallituksen silmät pysyvät edelleen kiinni kuntatalouden ongelmilta. Valtio ei edelleenkään osallistu riittävällä panostuksella lasten ja nuorten palveluihin. Myös ikäihmiset saavat vain kylmän käden ojennuksen.