Warning: Parameter 1 to modMainMenuHelper::buildXML() expected to be a reference, value given in /var/www/fs1/1/jukkagus/public_html/libraries/joomla/cache/handler/callback.php on line 99

Viimeisimmät tiedotteet

Valtuustokysely koskien ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämistä ym. – jukka Gustafsson PDF Tulosta Sähköposti

Kv kys 24.9.2008

Kaupunginvaltuusto on asettanut yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen. Tavoite sisältää myös laitoshoidossa olevien vanhusten saaman hoidon, palvelujen laadun ja määrän.

Tampereen kaupungin ja myös kaupungin käyttämissä yksityisissä vanhainkodeissa on sitouduttu STM:n ja Suomen Kuntaliiton laatimiin laatusuosituksiin, joissa määritellään tärkeimmät hoidolliset periaatteet ja tavoitteet.

Sellaisia ovat muun muassa:

"Perustuu toimintakykyä ja kuntouttamista edistävään työotteeseen."

"Henkilöstön mitoittamisen peruslähtökohta on asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve."

"Ikääntyneiden palveluissa on turvattava ammattitaitoinen ja riittävä johto."

"Ikäihminen on ympäristössään täysivaltainen ihminen, jolla on oikeus itsemääräämiseen, yksityisyyteen ja osallisuuteen."

Kaupunginvaltuuston on syytä tietää ja kiinnittää vakavan huomionsa siihen, että laatusuositukset eivät toteudu keskeisiltä osin. Eräiden vakavien hoitotapahtumien vuoksi on tarvetta kysyä laajemmin ja syvällisemmin erityisesti vanhustyön sisällöstä, sisällön toteutumisen edellytyksistä sekä työn eettisestä arvopohjasta ja niiden toteutumisesta viimekädessä vastaavan johdon vastuun perään.

Julkiseen kysymykseen ei ole tahdikasta nostaa laajemmin esille yksityiskohtia, joissa vanhuksien ihmisarvoa on loukattu ja ihmistä kunnioittava kohtaaminen on vakavalla tavalla laiminlyöty. Mutta koska asia kytkeytyy koko vanhustyöhön ja sen työ- ja toimintakulttuuriin, niin on aivan välttämätöntä myös konkretisoida itse asia. Kysymys on myös kaupunginvaltuuston vastuusta. - Vanhuksen pyytäessä hoitajalta yöllä apua WC:hen pääsyssä, häntä kehotettiin laskemaan alleen. Hoidon laiminlyöntiä oli tapahtunut aikaisemminkin.

On välttämätöntä hälytyskellojen soida ja tarttua asiaan siksikin, koska omaisten puututtua asiaan, tapahtunutta sitä johtavien, hoitotyöstä vastaavien taholta vähäteltiin. Ja itse asiassa ei annettu arvoa laatusuosituksille. Kysymyksessä on senkaltaisen työ- ja toimintakulttuurin hyväksyminen johdon taholta, jota ei voi mitenkään hyväksyä, ja joka johtaa vanhusten hoidon laadun heikentymiseen, suoranaiseen rapautumiseen.

On syytä perätä vanhusta kunnioittavan arjen vanhustyön perään, erityisesti sen takana olevaa ihmiskäsitystä.

- Kuka meistä valtuutetuista toivoisi ja hyväksyisi vastauksen, jossa kehotetaan "laskemaan allensa".

Hoitotieteen dosentti Irma Kiikkala kirjoittaa Mielenterveyslehdessä "Ihmisen kohtaaminen auttamistyössä" seuraavaa: "Samalla, kun kohtaa toisen ihmisen, tulee eettisyyden ytimeen. Tulee vastuulliseksi siitä, että kohtaa toisen tai puuttuu toisen elämään...Vastavuoroisuuteen perustuva dialoginen yhteistyösuhde perustuu toisen ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen. Auttajaksi asettuva ihminen kutsuu toisen yhteistyöhön ajatuksella "tässä olen Sinua varten", ja apua tarvitseva kutsuu toisen kysyen "tuletko minulle auttajaksi".

Pidän välttämättömänä että vanhustyössä yleensä ja laitoshoidossa erityisesti arvostetaan perustyötä paljon nykyistä enemmän. Johdon ja esimiesten tehtävänä on huolehtia työntekijöitä ohjaamalla, koulutuksen keinoin, työntekijöiden työssä jaksamiseen panostamalla ja jatkuvan arvokeskustelun avulla siitä, että vanhus saa jatkuvasti ja kaikissa tilanteissa ihmisarvoisen kohtelun.

Kysymys:

Onko vanhustenhoidosta vastaavassa ylimmässä johdossa sisäistetty vanhustyön eettistä arvopohjaa ja sen takana olevaa ihmiskäsitystä ja kuinka käytännön osastotyössä huolehditaan siitä, että laatusuosituksen arvopohjasta pidetään oikeasti kiinni päivittäisessä työssä esim. työn sisältöjä: vanhusten kohtaamista ja kohtelua, jatkuvasti itsearvioimalla, käyttämällä vertaisarviointia, levittämällä parhaita käytäntöjä sekä luomalla edellytyksiä oman työn kehittämiseen?

Apulaispormestari Riitta Ollilan vastaus Jukka Gustafssonin kyselyyn:

Valtuutettu Gustafsson kysyy valtuustokyselyssään, onko vanhustenhoidosta vastaavassa ylimmässä johdossa sisäistetty vanhustyön eettinen arvopohja ja kuinka käytännön osastotyössä huolehditaan siitä, että laatusuosituksen arvopohjasta pidetään kiinni päivittäisessä työssä.

Laitoshoidon johtaja Ella Suojalehdolta on tapahtuneen ja valtuustokyselyn johdosta saatu seuraava selvitys: Laitoshoidon strategisena päämääränä on, että laitoshoitovaihe on laadukas ja sisältörikas elämänvaihe asukkaalle. Tänä aikana häntä arvostetaan ja kunnioitetaan. Jotta mainittu strateginen tavoite saavutettaisiin, on laitoshoitoon luotu eettiset linjaukset.

Laitoshoidon eettiset linjaukset perustuvat laitoshoidon johtoryhmän ja eettisen neuvottelukunnan yhteisesti hyväksymiin arvoihin.  Sovittujen arvojen lähtökohtana on välittäminen. Välitämme toisistamme, itsestämme ja toiminnastamme. Keskeisintä arvoissa ovat ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, ihmiselämän suojelu ja terveyden edistäminen sekä toimintakyvyn tukeminen. Laitoshoidon hoitotoiminnassa vahva ammatillisuus ja osaaminen ovat tärkeitä. Toiminnan edellytetään pohjautuvan tieteellisesti tutkittuun tietoon tai vankkaan kliiniseen kokemukseen.  Myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja omien rajojen tunnistaminen on eettisesti tärkeää. Työntekijällä on velvollisuus ylläpitää ja kartuttaa omia tietojaan ja taitojaan sekä huolehtia työnsä laadusta.

Laitoshoidon eettiset linjaukset on hyväksytty laitoshoidon johtoryhmässä 1.6.2007 ja eettisessä toimikunnassa 22.8.2007.  Eettiset toimintaohjeet ovat esillä osastojen ilmoitustauluilla sekä perehdytyskansioissa. Lisäksi toimintatapoja käydään läpi osastokokouksissa. Mikäli toimintatavoissa tapahtuu poikkeavaa, osaston lähiesimiehen kuuluu käsitellä asia mahdollisimman pian osastokokouksessa henkilökuntansa kanssa. Asukkailta ja asukkaiden omaisilta tulleet valitukset on ohjeitten mukaan käytävä läpi osastokokouksissa. Henkilökunnan tulee miettiä, onko toiminta ollut eettisesti hyväksyttävää, ellei ole ollut, virhe tulisi myöntää ja toimintatapa korjata.

Eettisistä linjauksista ja etiikasta hoitotyössä on annettu henkilöstölle koulutusta viimeksi 10.9.2008 ja 11.9.2008.

Palvelutoiminnan johtamisen yksi vaikeimmista osa-alueista on varmistaa palvelun laatu. Viime kädessä laadun määrittää palvelua saavan vanhuksen ja palvelua käytännössä tuottavan henkilön välinen kohtaaminen. Asukkaitten ja omaisten kokemien tunteiden merkitystä näiden kohtaamisten aikana ei koskaan voi korostaa liikaa. Erilaisin mittarein pystymme todentamaan hoitotyön laadun ja vaikuttavuuden, mutta me emme pysty varmistamaan, kokeeko asukas ja hänen omaisensa hoidon ja kohtaamisen laadukkaaksi.  Ainakaan emme pysty varmistamaan, että jokainen kohtaaminen koettaisiin laadukkaaksi. Jatkuvaa valvontaa on tehtävä ja koulutusta annettava. Lähiesimiehet ja keskijohto kantavat tästä suuren vastuun. Laitoshoidossa heitä koulutetaan jatkuvasti kohtaamaan tämä vastuu.

Laitoshoidon johdossa on sisäistetty vanhustyön eettinen arvopohja ja laitoshoidon henkilöstö on työssään sitoutunut eettisiin arvoihin. Sen sijaan yksittäistapauksissa on poikettu eettisistä linjauksista ja käytännön hoitotyön toimintaohjeista. Riippumatta siitä, mitkä seikat ovat aiheuttaneet poikkeamat, ne eivät ole hyväksyttäviä ja tämänkaltaiseen toimintaan on puututtava nopeammin ja voimakkaammin. Korrektia ja asukkaita huomioivaa käyttäytymistä tulemme entisestään tähdentämään kaikilla osastoillamme ja tarkistamaan hoitotyön toimintaohjeet.

Asukkaan tai hänen omaistensa valituksiin ja muistutuksiin tulee aina suhtautua asiallisesti ja korkea ammattietiikka säilyttäen. Sekä varsinaisen hoidon että kommunikoinnin asukkaan ja omaisten kanssa on oltava korkeatasoista. Kummassa hyvänsä osa-alueessa tapahtunut virhe tulee myöntää ja korjata. Luonnollisestikaan valtuustokyselyssä mainittu vähättely hoitotyöstä vastaavien taholta ei ole laitoshoidon toimintaohjeitten mukainen ja tapahtuneeseen puututaan.

Lisäksi valtuustokyselyn taustalla oleva tapaus osoittaa, että laitoshoidon ylimmän johdon valvonta ei ole ollut aukotonta. Myöskään tämä ei ole hyväksyttävää ja se korjataan välittömästi.

Yllä esitetyn laitoshoidon johtajalta saadun selvityksen lisäksi haluan tuoda esille seuraavaa:

Asiakkaiden ja omaisten kokemusten hoidon laadusta pitää ohjata sekä johdon että työntekijöiden toimintaa.

RAI- eli vanhustyön arviointijärjestelmällä arviointia on tehty Tampereen kaupungin laitoshoidossa jo pitkään. Järjestelmä sisältää myös asukkaan myönteisen kokemuksen indikaattoreita, jotka pitää ottaa käyttöön johtamisen välineenä ja arjen työssä nykyistä tehokkaammin. Arkipäivän työssä tarvitaan ohjausta, seurantaa ja tukea. Nämä lisäävät työntekijöiden motivaatiota sekä työn osaamisen ja hallinnan kokemusta. Työntekijöiden tieto, taito ja kokemukset tulee saada osaksi arjen työtä, ja tämän onnistumista on systemaattisesti seurattava. Tämä edellyttää substanssijohdon vahvistamista. Ilmeisesti näiltä osin Koukkuniemessä on esiintynyt ongelmia.

Koukkuniemessä asiakaskokemuksen arviointia ollaan aikaistamassa tilaajan toimesta. Nyt vuonna 2008 asiakaskokemukset on arvioitu kotihoidon ja omaishoidon tuen osalta. Tutkimusta tehdään tilaajan ohjauksessa. Ulkopuoliset tutkijat tulevat haastattelemaan asiakkaita ja havainnoimaan heidän elinympäristöään. Lisäksi omaisille tehdään lomakekysely. Nämä antavat hyvän pohjan ja tutkimuksellista tietoa johtamisen ja palvelujen kehittämisen tueksi.

Vanhustyön vetovoimaisuus on vakava haaste. Työntekijöiden motivaation kannalta on tärkeää, että heillä on viimeisin tieto työssä tarvittavista asioista. Nyt puheena olevasta inkontinenssihoidosta Koukkuniemessä on palkittua osaamista. Nämä taidot pitää saada koko talon käyttöön. Samanaikaisesti on kehitettävä itsearviointimenetelmiä työntekijöiden käyttöön oman yhteisön työn arvioimiseksi sekä luotava vertaisarviointiverkosto, jolloin osastot voivat auditoida toinen toisensa työtä.

Vanhustyön eettisen arvopohjan sisäistäminen ja arvopohjasta kiinni pitäminen päivittäisessä työssä on mahdollista tämänhetkisillä resursseilla. Koukkuniemen vanhainkodin viimeisimpien henkilöstömitoitustietojen mukaan laitoshuoltajat mukaan luettuna ja vastaavat osastonhoitajat pois lukien mitoitukset vaihtelevat osastoittain välillä 0,61–0,89, kun asukkaita Koukkuniemessä on 965 ja työntekijöitä 696. Tällä hetkellä hoitohenkilökunnan suhde hoidettavien määrään ja toimintakykyyn on saadun selvityksen mukaan kohdallaan. Mitoitukset vaihtelevat eri osastoilla asiakkaiden hoidon vaativuuden mukaan. Tilanteen kehitystä ja tasapainoa voidaan RAI-arviointimenetelmällä seurata jatkuvasti.

Syyskuun alussa käynnistyneen Jukolan tyhjentämisen myötä Jukolan henkilökuntaa siirtyy muualle Koukkuniemeen ja näin ollen vakinaisten sijaisten käyttömahdollisuudet lisääntyvät, missä on ajoittain ollut ongelmia. Sopimusneuvotteluissa laitoshoidon johto on kertonut, ettei  sijaistenottokieltoa ole käytössä.

Koukkuniemen tilojen suhteen uusi valtuusto pääsee tekemään merkittäviä ratkaisuja. Tämänhetkinen kustannusarvio koko Koukkuniemen osalta on 130 miljoonaa euroa.