Kolumni on julkaistu lyhennettynä Suur-Tampere-lehdessä 9.7.2014

Olen viettänyt lapsena osan kesää mummoni kanssa, Perniössä, Mathildedalissa. Mummon mökki kalliolla käsitti kaksi huonetta, pienen piha-alueen, jossa oli perunapalsta ja mansikkaakin. Mökiltä oli matkaa n. 250 metriä Mathildedalin järven rantaan, josta vuosien mittaan kannoin satoja ämpäreitä vettä kallion päälle viritetylle perunamaalle. Kalliot keräsivät paljon käärmeitä.  Mummo jaksoi  joka päivä  varoitella niistä.

Aamu alkoi herätyksellä kello kahdeksan jälkeen. -Täällä jo viili odottaa, pulla ja kahvi. Nouse jo!  Kahvi ja perunat lämmitettiin risuilla ja puilla. Ja lähes päivittäinen työ oli ns risustaminen. Metsä antoi tulen ja lämmön, mutta se piti kantaa sisälle. Maito haettiin päivittäin kaupasta, maakuopassa se parhaimmillaan säilyi päivän, kaksi. Elämä oli täynnä pieniä askareita.  Paljon oli aikaa myös lasten leikkeihin. Totta kai sirkus, merirosvojen leikkiä, uimista, kolmiloikkaa, pituutta, kuulantyöntöä, jalkapalloa.

Jalkapallo ei kuulunut joka pojan omistusoikeuksiin. Pallo oli vain harvoilla, toki tiedettiin keillä sellainen on. Ensin pitikin hakea pallo, jota potkia. Mathildedalissa oli ns. bruukissa tehdas, valimo ja puuverstas ja ns. Tullissa asui suunnilleen puolet asukkaista. Kesän kohokohta urheilukentällä oli kylän välinen jalkapallo-ottelu.   Kylän ilmoitustaululla oli luettavissa joukkueiden kokoonpanot ja sieltä - lähes aina - löytyi myös minun nimeni.  Pelipaikka keskikentällä, pelinrakentaja.  Siitä se lähti ja ura on kestänyt  yli puolivuosisataa.

Julkaistu Pirkanmaan Päivässä 5.6.2014

Aamulehden päätoimittaja Pokkinen kirjoitti ennätyksellisen halpamaisesti uudesta valtiovarainministeristä, joka ei ole ollut vielä päivääkään virassa. "Täysi totuus ministeri Antti Rinteestä - Tästä puhutaan”.

Aivan varmasti puhutaan. Vastavalitun SDP:n puheenjohtajan halventaminen ja likaviemäriin heittäminen on röyhkeintä "journalimismia" miesmuistiin.  Pokkisella ei ole ollut paras päivä artikkelia kirjoitettaessa.  Pokkisen harkintakyky petti tällä kertaa.

Kirjoitus oli tarkoituksenhakuinen, ilkeä, taitavakin. En voi pitää sitä pakinana, koska kokonaisuus oli niin poliittisesti tarkoituksenmukainen, etten sanoisi harkittu laukaus niskaan.

Poimin alusta ensimmäiset " viisi laukausta".  Niitähän oli kaikkiaan viisitoista.  Jo poliittisen historian vuoksi nämä päätoimittaja Pokkisen ajatukset pitää kirjoittaa alkuperäisessä muodossa.   En kommentoi kaikkia, eivätkä ne sitä ansaitsekaan.


”RINNE 1: Antti Rinne siirtyy valtiovarainministeriksi. Ay-tausta auttaa tehtävässä erinomaisesti, sillä se kokemus jos mikä opettaa pitämään käden syvällä toisen taskussa."

Tämä heitto on erityisen vakava ja törkeä.  Rinne on ansioitunut työntekijöiden luottamusmies.  Ideologisella herjallaan Pokkinen tulee myös halventaneeksi tuhansia työpaikkojen luottamusmiehiä ja –naisia.  Fiksu työnantaja arvostaa järjestäytynyttä ay-liikettä. Vastuullinen ay-liike, puheenjohtaja Rinne mukana, teki palkkaratkaisun 20 euron kuukausikorotuksesta viime kerralla.
Kenen käsi siinä loppupelissä oli kenenkin taskussa?  Kysynpä vaan.

”RINNE 2: EU-tehtävät edellyttävät laajaa kielitaitoa. Antti Rinne on ajatellut hoitaa ministerin tehtäviään ensimmäiset ajat niin, että Alexander Stubb puhuu ja hän vain kuuntelee.”

Pokkinen on selvästi halunnut olla huumorimiehiä.  Miehillä on vain se ero, että toinen puhuu kielillä ihan oikeaa asiaa ja toinen luettelee A,B, C, D jne.  Mieleeni nousee suosikkirunoilijani Helena Anhavan aforismi: "Hän puhuu neljää - viittä kieltä, mutta onko hänellä asiaa".

”RINNE 3: Antti Rinne osallistui mielenosoitukseen viinayhtiö Altian puolesta. Seuraavaksi hän etsii Paavo Arhinmäen vanhat graffitisuihkeet, jotta jostain jäisi edes jotain jälkeä.”

Huumoria?  Naurattaako?  Olisi voitu myös kirjoittaa, että onpa nyt hyvä, kun sosiaalidemokraateilla on puheenjohtaja,  jolla on halua olla paikalla, kun kamppaillaan suomalaisten työpaikkojen puolesta.  Näen silmissäni kuvan, jossa Ruotsin sosialidemokraattinen, ex- pääministeri  Olof Palme marssi rauhanmarssissa Tukholmassa eturivissä.  Juuri näin se pitääkin olla.

”RINNE 4: Antti Rinne meni Brysseliin kokoukseen. Muut EU-valtiovarainministerit ihmettelivät, että koska oikea ministeri tulee, kun turvamies tuli jo?”

Tässä on puhkikulunut vitsi.  Ulkonäköön viittaaminen ja sillä ilkkuminen on vaan mielestäni niin sivistymätöntä.  Ehkä taas huumoria, pääasia että lyödään demaria maan toiseksi suurimmassa sanomalehdessä!

”RINNE 5: Ministeriksi pitää valita hyvämaineinen Suomen kansalainen. Kun sellaiset loppuivat, jäljelle jäi Antti Rinne.”

Tähän on hyvä lopettaa. Pokkisen hengentuotetta olisi vielä jäljellä 10 SDP:n puheenjohtajaa halveksivaa ja loukkaavaa sanallista herjaa. Tällaisen median kanssa ollaan tekemisissä.

Jään mitä suurimmalla mielenkiinnolla odottamaan  päätoimittaja Pokkisen TOP-15 arviota  Kokoomuksen tulevan puheenjohtajan ja pääministerin  "hyvämaineisuudesta".

Jukka Gustafsson, kansanedustaja (sd)